Blogi

Kaksi potenssiin kolme kertaa 17

101-vuotias Suomi on rakennettu työllä ja vahvalla osaamisella. Viime aikoina suunta on kuitenkin ollut huolestuttava. Moni työikäinen ajattelee, että on kannattavampaa jäädä kotiin kuin ottaa työtä vastaan. Samoin osaamisesta ja koulutuksesta sekä osaamisen karkaamisesta Suomesta on syytä olla huolissaan, sillä esimerkiksi lukuvuonna 2016/2017 nuorille suunnatun toisen asteen ammatillisen koulutuksen keskeytti Tilastokeskuksen mukaan kokonaan 7,4 prosenttia opiskelijoista. Myös esimerkiksi poikien heikko koulumenestys tyttöihin verrattuna peruskoulussa lukemisen, matematiikan kuin myös luonnontieteen edellyttämässä kirjallisessa osaamisessa, mikä käy ilmi muun muassa opetus-ja kulttuuriministeriön julkaisemasta PISA-raportista, aiheuttaa pahimmillaan sitä, että osa pojista syrjäytyy peruskoulun jälkeen.

Kannatan esiopetuksen pidentämistä kaksivuotiseksi. On erittäin tärkeää, että luomme entistä paremmin jokaiselle suomalaiselle lapselle tasa-arvoisempia lähtökohtia elinikäisen oppimisen polulle. Myös esimerkiksi mahdolliset oppimisvaikeudet on tunnistettava nykyistä paremmin ja niihin on saatava tukea mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Tässäkin asiassa ennaltaehkäisyyn panostaminen kantaa hedelmää. Myös asteittain kohti maksutonta varhaiskasvatusta siirtyminen on tärkeää, sillä esimerkiksi tutkimukset ovat osoittaneet varhaiskasvatukseen osallistumisella olevan myönteisiä vaikutuksia muun muassa niin kognitiivisiin kuin sosiaalisiin taitoihin.

Toisen asteen ammatillisissa opinnoissa on tärkeää, että satsaamme vielä nykyistäkin paremmin opinto-ohjaukseen, sillä esimerkiksi nuorisobarometrin 2017 mukaan, jossa teemana oli osaaminen ja koulutus, opintojen keskeyttämisen pääasialliseksi syyksi nuoret ilmoittivat väärän alavalinnan jatko-opintoihin hakeutumisessa. Barometrin mukaan suurin merkitys koulutusvalinnassa on edelleen opolla. Täysin opintonsa toisella asteella keskeyttäneiden joukossa syitä olivat muun muassa opinnoissa jälkeen jääminen sekä opintoihin saadun tuen puute.

Suomessa tarjolla olevien korkeakouluopintojen tulee olla laadukkaita. Laadun takaamiseksi on tärkeää, että eri yliopistot ja ammattikorkeakoulut lisäävät entisestään yhteistyötään sekä keskinäistä työnjakoaan. Kaikkea ei tarvitse olla tarjolla jokaisessa, vaan profiloituminen mahdollistaa laatua. Myös koulutustarjonnan tulee entistä paremmin ja joustavammin vastata työelämän tarpeisiin. Myös teollisuuden olisi tärkeää investoida tutkimukseen ja tuotekehitykseen, jotta Suomen kasvu ja hyvinvointi lähtisi kestävästi nousemaan.

Suomen korkea marginaaliverotus aiheuttaa aivovuotoa, johon meillä ei ole varaa. Tällä hetkellä sen seurauksena Suomessa korkeakoulututkinnon suorittaneita ja työmarkkinoille menestyneitä työikäisiä kansalaisiamme muuttaa ulkomaille kuten esimerkiksi Ruotsiin, joka on keventänyt verotustaan jo vuosia sitten. Esimerkiksi Ruotsissa tehdyt veroratkaisut ovat yksi syy myös siihen, että Ruotsi on merkittävästi Suomea edellä myös bruttokansantuotevertailussa. Työn tekeminen naapurissamme todellakin siis kannattaa. On siis välttämätöntä, että työn tekemisen tulee tulevaisuudessa kannattaa meillä Suomessakin.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *