Blogi

Maatalouden mikroyrittäjien haasteita

Suomalaista ruokaa arvostetaan ja suomalainen ruoka on ollut vaalikeskusteluissa vahvasti esillä muun muassa liha- ja maitoverokeskustelun myötä. Ruoantuotantomme tulee toimia kaikissa olosuhteissa ja maailmanlaajuisestikin se on isojen haasteiden edessä muun muassa ilmastonmuutoksen ja jatkuvan väestönkasvun myötä. Kotimaista ruoan alkutuottajaakin ovat viime vuosina koetelleet sään puolesta muun muassa joko poikkeuksellinen kuivuus tai sitten liialliset sateet ja kylmyys. Ruokaketjumme kivijalan eli maatalouden kannattavuus ja alkutuottajien asema muun muassa tuottajahintojen laskun myötä on jatkuvasti heikentynyt. Tulevaisuus näyttäytyy haasteellisena niin tulonjaon, ilmaston, kestävän toimintatavan kuin osaavan työvoiman saatavuuden näkökulmasta.

Monilla nykyisillä maatiloilla maatalousyrittäjät pyörittävät vuosittaisessa liikevaihdossaan useiden satojen tuhansien ja jopa miljoonien eurojen kokoisia summia eikä tämä ole suorassa yhteydessä tilakokoon. Taloudenhallinnan osaamista vaaditaan siis nykyään entistä enemmän. Monet ovat ulkoistaneet talouden hallinnan ulkopuoliselle, mutta mikäli maatalousyrittäjä pystyisi itse hoitamaan omaa yritystään, pysyisi hän parhaiten perillä sen hetkisestä tilanteestaan ja paremmin johtamaan yritystään  (Harju, Maatalousyrittäjän taloushallinta ja sen keinot, 2016). Yrityksen kehittämisen kannalta myös rohkeus tehdä investointeja on tärkeää, mutta myös se, että investoinnit osataan tehdä oikea-aikaisesti. Onkin syytä tarkastella, vastaako alan opintojen tarjonta riittävästi myös talouden hallintaan liittyvään maatalousyrittäjän osaamistarpeeseen ja kehittää opintojen sisältöä riittävästi myös muuttuneeseen tarpeeseen vastaavaksi.

Maatalouden mikroyrittäjien kanssa käymissäni keskusteluissa ovat monet tuoneet esiin myös alalla toimivien yrittäjien edunvalvonnan ja sen kehittämisen tarpeen. MTK tekee laaja-alaista edunvalvontaa, mutta sen lisäksi keskusteluissa on tullut esiin se, että yrittäjät kaipaisivat nykyistä enemmän tukea muun muassa kaupan kanssa käytäviin neuvotteluihin. Neuvonta ja edunvalvontatoiminnan yrittäjälähtöisyyttä on siis myös syytä kehittää.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *